Laajennettuun perheeseen kuuluvan siskoni tytär täytti tänään vuoden, ja koska ensimmäinen synttäri on aika tärkeä päivä, halusin keksiä pikkuiselle jotain kivaa. Kysyin joulun aikaa lahjavinkkejä ystäviltäni, joilla on itsellä pieniä lapsia. He vastasivat, että on suloista, kun mietin lahjaa niin tarkkaan ja että se on oikeastaan jo tärkein lahja, jonka pieni siskontyttöni voi saada. Konkreettisia ideoitakin sain: yhden lapsen isovanhemmat keräävät hänelle Finlandia Junior -ehdokkaat joka vuosi ja niin lapsen kirjasto karttuu pienestä pitäen. Grafiikanlehtikin on kuulemma kiva, koska se voi säilyä aikuiseksi saakka. Se on kuitenkin kallis.
Osaan tehdä itse koruja ja neuloa ja ommella vaatteita, mutta yksivuotiaalle korut ovat vähän turhia ja kun lapsen äiti on varsinainen käsityöihme, itse tehtyäkin tytöllä jo on. Kepa keräsi joulun alla sivuilleen listan eettisiä lahjoja myyvistä kaupoista, ja tuon listan kaivoin tänään taas esiin. Olen jo vuosia antanut läheisilleni paljon aineettomia lahjoja, mutta Kepan listassa oli paljon uusiakin vinkkejä sekä aineettomiin että muuten eettisiin lahjoihin.
Päädyin lopulta tilaamaan tytölle Planin Koska olen tyttö -paidan. Minulla on itselläni samanlainen, ja puin sen tänään päälleni pikkusynttärisankaria ajatellen. Paita on mielestäni hauskannäköinen, sen hankkimisesta on iloa muillekin kuin lahjan saajalle ja se sopii yksivuotiaalle pikkuriiviölle, vahvalle ja ihanalle tytölle varsin hyvin. Olen antanut samanlaisen t-paidan myös yhdelle hoitolapsistani, jotka myöskin lasken perheenjäsenikseni. Tytöt ovat arvokkaita ja heille on hyvä muistaa sanoa se, monin tavoin.
Yllätyin iloisesti, kun Fidan aineettomien Taivaanlahjojen joukossa oli myös lahja ihmiskaupan uhreille. Vaikka vierastankin tällä hetkellä aika vahvasti mitään uskontoon liittyvää, tuo saattaa hyvinkin olla seuraava parempi lahja, jonka annan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti